Bujinkan Budô Taijutsu 武神館武道体術
Bujinkanin oppi pohjautuu seuraaviin koulukuntiin:
- Togakure Ryû Ninpō Taijutsu
- Kukishinden Ryû Happō Bikenjutsu
- Gyokko Ryû Kosshijutsu
- Shinden Fudō Ryû Dakentaijutsu
- Kotō Ryû Koppōjutsu
- Gikan Ryû Koppōjutsu
- Takagi Yoshin Ryû Jûtaijutsu
- Kumogakure Ryû Ninpō
- Gyokushin Ryû Ninpō
Harjoittelemme sekä aseetonta kamppailua että erilaisten välineiden hyödyntämistä taistelutilanteessa. Keskeisenä ajatuksena on tilanteista selviytyminen. Harjoittelu tähtää luonnolliseen ja rentoon, samalla tehokkaaseen, kehonkäyttöön. Lajissa ei kilpailla.
Aseettomaan harjoitteluun kuuluvat esimerkiksi kaatumiset, heitot, kuristukset, hallintaotteet, lyönnit, potkut. Harjoittelemme käyttämään omaa kehoamme (ja hyökkääjän kehoa) monipuolisena työkaluna erilaisissa tilanteissa.
Aseellisessa kamppailussa tavallisimpia harjoitusvälineitämme ovat eri pituiset miekat ja kepit. Turvallisuussyistä käytämme yleensä puisia tai pehmustettuja välineitä.
Harjoittelumme koostuu yksinharjoitteista, pariharjoitteista ja ryhmäharjoitteista. Usein harjoittelu lähtee liikkeelle tarkasti määritellystä, muodollisesta hyökkäys-vastaanotto-tilanteesta. Osaamisen karttuessa oppimista syvennetään tilanteiden variaatioiden ja erilaisten “entä jos” -tutkimisten avulla. Tavoitteena on oppia vaistomainen kyky reagoida tilanteissa tarkoituksenmukaisesti ilman ennakkosuunnitelmaa.
Aseellisen harjoittelumme osa-alueita:
- kenjutsu (miekka)
- hanbojutsu (lyhyt keppi)
- jojutsu (keskimittainen keppi)
- bojutsu (pitkä keppi)
- sojutsu (keihäs)
- naginatajutsu (japanilainen hilpari)
- tantojutsu (veitsi)
- kodachijutsu (lyhyt miekka)
- kusarijutsu (ketjuaseet)
- nawajutsu (naru)
- shurikenjutsu (piilotetun terän heitto)